Höyryjyrät olivat ensimmäisiä tienrakennuskoneita

28.06.2021

Tieliikennemuseo Mobiliassa Kangasalla on joulukuun 19. päivään saakka esillä Suomen maanteiden rakentamisen ja kunnostamisen historiaa esittelevä näyttely ”Koneita ja ihmisiä”. Kaikki alkaa metsiin tallautuneista poluista ja päätyy nykyaikaisiin tienrakennuskoneisiin.

Tiekarhut, kaivinkoneet, kivenmurskaimet ja kuorma-autot ovat toki kiinnostavia vehkeitä, mutta Mobilian näyttelyn ihastuttavimmaksi härpättimeksi nousee maallikon silmissä kirkkaanpunainen Marshall S -höyryjyrä. Moista järkälettä kun ei ole ennen okulaareihin osunut.

Mobilian näyttelyssä esillä oleva Marshall S -höyryjyrä oli 1920-luvun lopulla Helsingin kaupungin käytössä. Höyryjyrät olivat ensimmäisiä varsinaisia koneita, joita teiden rakentamisessa käytettiin. Kuva Kari Saarinen.

 

Vuoden 1926 mallia oleva massiivinen työkone on aikoinaan ollut Helsingin kaupungin käytössä. Höyryjyrät olivat ensimmäisiä tien rakennuksessa käytettäviä koneita Suomessa, ja niiden varsinainen valtakausi tiemateriaalin tiivistämisessä kesti 1890-luvulta 1920-luvulle. Marshall S -mallista viimeiset kappaleet valmistettiin 1940-luvulla. Höyrykoneiden käyttö tienrakennuksessa loppui 1960-luvulle tultaessa.

Isossa-Britanniassa valmistetulla Marshall S:llä on painoa 12 tonnia, joten sillähän tiemassaa kyllä tiivisti mukavasti. Yksisylinterisestä höyrykoneesta sai irti tehoa 25 hevosvoiman verran. Koneen pyörimisnopeus oli noin 200 kierrosta minuutissa.

Tienrakennuspuuhia vuodelta 1922. Höyryjyrällä jyrättiin tuolloin Mikkeli-Juva-maantien sepeliä Mikkelin Tiepäivien yhteydessä.

 

S-mallissa koneen luistinliikuntakoneistona oli konstruktio, joka oli perinteistä luistia yksinkertaisempi. Muitakin uudistuksia oli, ja laite saatiinkin hyötysuhteeltaan noin kymmenen prosenttia aiempia versioita tehokkaammaksi. Lisäksi jyräystelojen uusi rakenne mahdollisti niiden helpomman huollon, ja höyrykoneen tulipesää oli vahvistettu niin, että se kesti paremmin painetta.

Mobilian näyttelyssä on esillä koneiden lisäksi valokuva- ja videomateriaalia vanhoista tienrakennusmenetelmistä. Löytyy myös pisteitä, joissa voi kosketusnäytön takaa etsiä lisätietoja kaikista nähtävillä olevista koneista. Korkean työttömyyden aikaisia siirtotyösysteemejä esitellään, samoin perehdytään Saimaan kanavan rakennustöihin.

”Koneita ja ihmisiä” -näyttelyn kyljessä on nähtävillä Suomen museoteitä esitteleviä valokuvasuurennoksia otsikolla ”Tie vie – museotiet suomalaisuuden peilinä”.

Teksti Kari Saarinen